Miksi cimarron?

Viisi vuotta sitten mietin koiraa ja rotua minkä haluan. Minulla oli tiettyjä ominaisuuksia mitä hain: ei tylppänenä, terve rotu ja voi pitää vapaana. Silloisessa Apulassa oli myynnissä pari uruguayncimarron pentua ja otin yhteyttä kasvattajaan. En tuntenut rotua ollenkaan (kuten ei tänä päivänäkään suurin osa (koira)ihmisistä ja halusin kasvattajan mielipiteen, soveltuisiko rotu minulle. Pari kuukautta vaihdettiin ahkerasti viestejä kunnes lähdin hakemaan pentua Pohjanmaalta.

Enkä ole katunut. Kävin muutaman näyttelyn niin että Risto-tätin nimen edessä on tittelit C.I.B. FI MVA EE MVA TLNW-21 EEV-21. Pelastuskoira-toimintaa alettiin treenata kun Rii oli kahden vuoden vanha ja hyvin se oppi hakemaan ihmisiä piiloista sekä oppi jäljelle. Koska Rii ei juurikaan hauku, oli siitä tulossa rulla-koira. 

Risto-tätiltä puuttuu miellyttämisenhalu, joten tottis on jäänyt pelkkään kotitreeniin. Mutta on hyvin nöyrä ja ahne koira. Vielä joskus käydään hupin vuoksi peto-testeissä. Ja pitänee ottaa harkintaan vakavasti mejä.